Työnhakuprosessi voi alkaa yllättävästikin: rekrytointikonsultti tai headhunter ottaa yhteyttä ja haluaa kertoa uudesta tehtävästä. Jos keskustelu etenee, seuraava askel voi olla videohaastattelu ja lopulta kasvokkain tapaaminen konsultin kanssa, tai suoraan palkkaavan organisaation edustajien kanssa.
Vaikka jokainen vaihe on luonteeltaan erilainen, yhdistää niitä yksi asia: valmistautuminen ratkaisee paljon. Kun oma osaaminen ja motivaatio osataan tuoda esiin oikealla tavalla oikeassa hetkessä, avautuu tie jatkoon huomattavasti helpommin.
Ensimmäinen kontakti rekrytointikonsultin kanssa
Rekrytointikonsultin ensimmäinen puhelu kestää tyypillisesti noin 20-30 minuuttia. Keskustelussa käydään läpi tarjolla olevaa työmahdollisuutta sekä potentiaalisen hakijan taustoja. Lyhyessä keskustelussa ei ole tarkoitus käydä hakijan koko uratarinaa läpi, vaan varmistaa perusasiat: onko osaaminen ja tulevaisuuden uratavoitteet linjassa haettavan tehtävän kanssa ja vastaako palkkatoive tarjolla olevaa kompensaatiota.
Koska aika on rajallinen, kannattaa valmistautua kertomaan oma tausta tiiviisti ja juuri kyseisen roolin näkökulmasta. Hyvä nyrkkisääntö on kiteyttää pääteemat muutamaan lauseeseen: mitä osaat, missä olet onnistunut ja miksi juuri kyseinen tehtävä kiinnostaa. Selkeä viesti luo heti ensivaikutelman tavoitteellisesta hakijasta.
Myös palkasta on hyvä keskustella jo ensimmäisessä yhteydenotossa, edes suuntaa antavasti. Tämä ei tarkoita tarkkojen lukujen määrittämistä, vaan sitä, että molemmille osapuolille syntyy käsitys siitä, onko jatkokeskustelu paikallaan myös kompensaation näkökulmasta.
Videohaastattelu – läsnäolon varmistaminen
Videohaastattelut ovat jo usean vuoden ajan korvanneet ensimmäiset kasvokkain tapaamiset. Vaikka yhteys kulkee ruudun kautta, on hyvä muistaa, että kyseessä on aivan yhtä lailla oikea haastattelu, jossa hakijasta muodostetaan kokonaiskuva roolin kriteereihin ja organisaation kulttuuriin peilaten.
Tekniset valmistelut kannattaa tehdä huolella. Kamera silmien tasolla, rauhallinen ympäristö ja riittävä valaistus luovat ammattimaisen vaikutelman. Mikrofonin ja yhteyden toimivuus kannattaa testata etukäteen, jotta vältytään keskeytyksiltä.
Läsnäolon tunne syntyy pienistä asioista. Katse kannattaa suunnata kameraan ja ruutuun, eikä esimerkiksi asettaa kameraa viistoon tai seurata keskustelua toiselta ruudulta, johon kamera ei osoita. Selkeä, rauhallinen puhe ja aktiivinen kuuntelu kertovat varmuudesta ja kiinnostuksesta. Myös eleillä ja ilmeillä voi välittää energiaa ja avoimuutta, joka välittyy rekrytoijalle myös ruudun kautta.
Hyvä keino valmistautua videohaastatteluun on harjoitella vastauksia ensin yksin ääneen. Kun ajatuksia pukee sanoiksi etukäteen tai kirjoittaa avainsanoja omasta osaamisestaan ylös, sanat löytyvät helpommin myös itse tilanteessa.
Nykyisin moni työnhakija hyödyntää myös tekoälyä valmistautumisessa. Sen avulla voi esimerkiksi harjoitella tyypillisiä haastattelukysymyksiä ja miettiä niihin vastauksia etukäteen. Tärkeää on kuitenkin, että vastaukset tulevat itse tilanteessa omasta ajattelusta, eivätkä esimerkiksi paperista tai ruudulta luettuna. Haastattelussa rekrytoija arvioi paitsi vastauksen sisältöä myös sitä, kuinka luontevasti ja vakuuttavasti hakija pystyy kertomaan osaamisestaan.
Kasvokkain tapahtuva haastattelu – syvemmälle osaamiseen ja kulttuurisopivuuteen
Kasvokkain tapaaminen on usein prosessin ratkaisevin vaihe. Tässä vaiheessa osaamista tarkastellaan kokonaisuutena, ja samalla arvioidaan, miten hakija sopii yrityksen kulttuuriin ja tiimiin.
Yrityksen arvoihin ja toimintatapaan kannattaa perehtyä etukäteen. Mitä organisaatio kertoo itsestään työnantajana ja millaisena työympäristönä se haluaa näyttäytyä? Näiden tietojen pohjalta voi miettiä, mitä omasta taustasta kannattaa painottaa.
Kasvokkaisessa haastattelussa esimerkit ratkaisevat. Sen sijaan, että kuvailisi tehtäviä yleisellä tasolla, kannattaa kertoa konkreettisia tilanteita, joissa on onnistunut: mitä tehtiin, mikä oli oma rooli ja mitä saavutettiin. Näin haastattelija saa selkeän kuvan hakijan osaamisesta käytännössä.
Valmistautuessa voi olla hyödyllistä pohtia etukäteen erilaisia työelämän tilanteita. Rekrytoijat ja rekrytoivat esihenkilöt kysyvät usein esimerkiksi siitä, miten hakija on ratkaissut ristiriitatilanteita työyhteisössä, millainen hänen roolinsa on tiimissä tai miten hän toimii paineen alla. Konkreettiset esimerkit yhteistyöstä, haasteiden ratkaisemisesta ja palautteen vastaanottamisesta auttavat kuvaamaan omaa työskentelytapaa uskottavasti.
Kulttuurisopivuus ei ole asia, jota voisi teeskennellä tai kysyä tekoälyltä, joten aitous on tässä tärkein valtti. Kun oma persoonallisuus pääsee esiin ja se kohtaa yrityksen arvot, syntyy luonteva yhteensopivuus.
Yleiset vinkit kaikkiin haastatteluvaiheisiin
Haastattelutilanne on aina mahdollisuus tuoda esiin oma osaaminen. On hyvä pitää mielessä muutama perusasia, jotka auttavat onnistumaan jokaisessa vaiheessa.
Valmistautuminen
Roolikuvaus kannattaa lukea huolellisesti ennen jokaista keskustelua. Näin oma tarina osataan kohdistaa oikein.
Keskity oleelliseen
Haastattelussa ei tarvitse kertoa kaikkea. Riittää, että kokemuksesta nostaa esiin roolin kannalta merkityksellisimmät asiat.
Puutteet voi sanoittaa
Jos jotain kokemusta puuttuu, sen voi kertoa avoimesti ja kääntää eduksi. Valmistautuessa voi hyödyntää esimerkiksi tekoälyä tunnistamaan ja jäsentämään omia vahvuuksiaan sekä pohtimaan, miten aiempi osaaminen voi täydentää tehtävässä tarvittavia taitoja. Usein rekrytoinnissa painaa hyvin paljon aito motivaatio oppia uutta ja kehittyä roolissa.
Etukäteen mietityt kysymykset
Haastattelu ei ole yksisuuntainen. Konkreettiset kysymykset esimerkiksi tiimin tavoitteista tai ensimmäisten kuukausien odotuksista auttavat hahmottamaan, sopiiko tehtävä myös hakijan omiin odotuksiin.
Yhteenveto työnhakijalle
Työhaastattelut voivat tuntua erilaisilta riippuen siitä, onko kyse puhelusta rekrytointikonsultin kanssa, videoyhteydestä vai kasvokkain tapaamisesta. Kaikkia yhdistää kuitenkin sama periaate: valmistautuminen on avainasemassa.
Kun oma osaaminen osataan tiivistää, esimerkit kertoa selkeästi ja motivaatio tuoda esiin aidosti, hakija antaa itsestään vakuuttavan ja ammatillisen kuvan. Hyvin valmistautunut hakija pystyy myös keskustelemaan roolista luontevasti ja esittämään kysymyksiä, jotka auttavat arvioimaan, sopiiko tehtävä myös hänen omiin uratavoitteisiinsa.
Huolellinen valmistautuminen ei siis ainoastaan paranna mahdollisuuksia edetä rekrytointiprosessissa, vaan auttaa myös löytämään työpaikan, jossa osaaminen ja motivaatio pääsevät parhaiten oikeuksiinsa.
Avainsanat
- haastattelu, työhaastattelu, valmistautuminen, vinkit
Julkaistu
Kirjoittaja
Sonja Säde
sonja.sade@avila.fi