Tekoälyn roolista työnhaussa on puhuttu jo useamman vuoden ajan, ja aihetta on seurattu aktiivisesti ja tarkkaavaisesti myös rekrytoinnin kentällä. Samalla kun teknologiat kehittyvät, markkinoille ilmestyy jatkuvasti uusia työkaluja ja ratkaisuja, jotka lupaavat helpottaa työnhakua aina CV:n kirjoittamisesta haastatteluun valmistautumiseen ja urapolkujen suunnitteluun.
Työnhakijat ovat siis ottaneet tekoälyn nopeasti käyttöönsä. LinkedInin tutkimuksen mukaan yli puolet 18–34-vuotiaista työnhakijoista on jo hyödyntänyt generatiivista tekoälyä työnhaun tukena, ja Microsoftin Work Trend Index -tutkimuksen mukaan jopa 75 % asiantuntijatyötä tekevistä käyttää tekoälyä työssään.
Tekoäly voi parhaimmillaan olla erinomainen apuri työnhaussa, mutta väärin käytettynä se voi kääntyä hakijaa vastaan. Julkisuudessakin on nähty esimerkkejä tilanteista, joissa hakija on jäänyt kiinni täysin tekoälyn tuottamasta hakemuksesta haastattelun yhdeydessä, tai tekoälyn käyttämisestä haastattelutilanteessa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tekoälyä kannattaisi välttää. Päinvastoin sen avulla työnhakuun voi saada uusia näkökulmia ja varmuutta. Oleellista on, että tekoäly toimii tukena prosessissa, eikä korvaa hakijan omaa ääntä.
Tekoäly keskustelukumppanina työnhaussa
Monelle työnhakijalle vaikeinta on sanoittaa omia vahvuuksiaan. Tutkimusten mukaan itsearviointi on usein haastavaa, sillä ihmiset luontaisesti aliarvioivat tai ylikorostavat omaa osaamistaan (Kruger & Dunning, 1999).
Tekoäly voi toimia tässä sparrauskumppanina, joka auttaa jäsentämään ajatuksia ja ehdottaa muotoiluja osaamisen ja vahvuuksien kuvaamiseen. Keskustelusta voi kirjata ylös keskeisiä havaintoja, mutta samalla on tärkeää säilyttää oma kriittinen arviointi. Tekoälyn ehdotuksia kannattaa aina peilata omaan kokemukseen sekä haettavan tehtävän kuvaukseen.
Esimerkiksi ansioluetteloa tai työhakemusta kirjoittaessa tekoäly voi auttaa jäsentämään uratarinaa, nostamaan esiin keskeistä osaamista ja muotoilemaan kokemusta selkeämmäksi ja ytimekkäämmäksi.
On kuitenkin hyvä muistaa, että tekoäly ei tunne hakijan persoonaa tai uratarinaa samalla tavalla kuin hän itse. Siksi ehdotuksia kannattaa käyttää inspiraationa – ei sellaisenaan kopioitavana tekstinä.
Valmiimpana haastatteluun tekoälyn tuella
Tekoäly toimii myös hyödyllisenä apuna työhaastattelutilanteiden simuloinnissa. Sen avulla voi luoda roolikuvaukseen perustuvia harjoituskysymyksiä ja harjoitella vastauksia etukäteen.
Kun vastauksia harjoittelee ääneen, se auttaa jäsentämään ajatuksia ja tiivistämään vastauksia itse haastattelutilanteessa. Tekoälyltä voi esimerkiksi pyytää esimerkkejä mahdollisista haastattelukysymyksistä roolikuvauksen perusteella, apua siirrettävien taitojen sanoittamiseen tai ehdotuksia motivaation tiivistämiseen.
Harjoittelun avulla voi kirjata ylös tärkeimpiä esimerkkejä ja avainsanoja, joita hyödyntää vastauksissa. Tekoälyn antamia vastauksia ei kuitenkaan kannata opetella ulkoa.
Rekrytoinneissa on toisinaan tullut vastaan tilanteita, joissa hakijalta kysytään tarkemmin esimerkiksi jotakin hakemuskirjeessä mainittua kokemusta, mutta hakija ei osaakaan avata asiaa omin sanoin. Tällöin syntyy helposti vaikutelma, ettei hakemus täysin heijasta hakijan omaa ajattelua tai aitoa kokemusta.
Haastattelutilanteessa ratkaisevaa on kuitenkin aina aitous. Siksi tekoälyä kannattaa käyttää valmistelun tukena – ei valmiiden vastausten tuottamiseen.
Milloin tekoälyn käyttö voi kääntyä hakijaa vastaan?
Vaikka tekoäly tarjoaa työnhakijalle paljon hyötyjä, siihen liittyy myös riskejä.
Yksi yleisimmistä ilmiöistä on hakemusten geneerisyys. Kun hakemuksia tuotetaan suoraan tekoälyn avulla ilman, että niitä muokataan omannäköisiksi, monista hakemuksista alkaa näkyä samankaltaisia rakenteita ja ilmaisuja.
Rekrytoijat kertovat usein tunnistavansa tekoälyn tuottamia hakemuksia melko helposti. Teksteissä toistuvat samat lauserakenteet ja samankaltaiset sanavalinnat, ja usein hakemuksiin on nostettu suoraan työpaikkailmoituksesta poimittuja osaamisia ilman konkreettisia esimerkkejä niiden käytöstä.
Useiden rekrytointialan kyselyiden mukaan jopa noin 70 % rekrytoijista kertoo tunnistavansa tekoälyn tuottamia hakemuksia juuri näiden piirteiden perusteella.
Tekoäly parhaimmillaan työnhaun tukena
Tekoäly tarjoaa työnhakijoille paljon mahdollisuuksia, kun sitä käyttää harkiten. Se voi toimia sparraajana oman osaamisen sanoittamisessa, apuna hakemusten jäsentelyssä ja tukena haastatteluun valmistautumisessa.
Suurin riski syntyy silloin, jos tekoälyn antaa tehdä ajattelutyön hakijan puolesta. Tällöin lopputulos jää helposti pinnalliseksi ja epäaidoksi.
Parhaimmillaan työnhaussa yhdistyy kaksi maailmaa: tekoäly tuo uusia näkökulmia ja harjoittelumahdollisuuksia, ja työnhakijan oma ajattelu, kokemus ja persoona tekevät hakemuksesta aidon ja vakuuttavan.
Avainsanat
- tekoäly, työnhakijalle, vinkit
Julkaistu
Ota yhteyttä
Sonja Säde
sonja.sade@avila.fi